11. joulukuuta 2017

Israelin ja Palestiinan konfliktin pitkät juuret

Israelin ja Palestiinan konfliktiin kirjoitetaan parasta aikaa uutta surullista lukua, kun Donald Trump sekaantui siihen tunnustamalla Jerusalem Israelin pääkaupungiksi. Jerusalem on tärkeä kaupunki juutalaisille ja muslimeille ja se oli alun perin jaettu molempien kesken. Israel valtasi koko kaupungin vuonna 1967. Nyt Israel pitää sitä pääkaupunkinaan. Konfliktissä ei kuitenkaan ole kyse pelkästä Jerusalemista tai uskonnosta. Konfliktin juuret ovat molemmissa maailmansodissa tai vieläkin kauempana. Kyse on siitä, kenelle Palestiina kuuluu. Se on tähän asti ollut niin juutalaisten kuin muslimien valtioiden hallussa.

n. 1000 eaa. Israelin kuningaskunta muodostui. Sittemmin kuningaskunta jakaantui Israeliksi ja Juudaksi. Rooma valtasi Juudan 60-luvulla eaa.

70: Roomalaiset murskasivat juutalaisten kapinan ja tuhosivat Jerusalemin temppelin. Osa juutalaisista siirtyi ympäri Välimerta.

135: Toisen kapinan jälkeen roomalaiset hävittivät Jerusalemin, karkottivat juutalaiset sieltä ja kielsi juutalaisia palaamasta. Suurin osa juutalaiset levittäytyi ympäri Välimerta. Alue sai uuden nimen, Syria Palaestina.

638: Arabit valloittivat Palestiinan Rooman valtakuntaa seuranneelta Bysantilta. Palestiina pysyi muslimien hallussa 1900-luvulle asti. Vuodesta 1517 se kuului Osmanien valtakuntaan.

1897: Ensimmäinen sionistikonferenssi pidettiin Sveitsin Baselissa. Konferenssi oli tulosta 1800-luvulla virinneestä ajatuksesta uudesta juutalaisvaltiosta Palestiinassa. Juutalaisten muuttoliike Palestiinaan kiihtyi 1800-luvun lopussa.

1914-1918: Ensimmäinen maailmansota. Osmanien valtakunta taisteli sodan hävinneiden Keskusvaltojen puolella ja romahti sodan seurauksena. Maailmansodan voittajavaltiot jakoivat valtakunnan keskenään.

1917:  Ison-Britannian pääministeri Arthur Balfour ilmaisi tukensa juutalaisvaltion perustamiseen Palestiinaan. Tämä "Balfourin julistus" rikkoi arabeille aikaisemmin tehdyt lupaukset arabivaltiosta alueella.

1920-1948: Palestiina oli Kansainliiton määräyksellä Britannian mandaattina. Juutalaisten maahanmuutto aiheutti väkivaltaisia yhteenottoja Palestiinan asukkaiden, arabien kanssa. Iso-Britannia pyrkikin rajoittamaan juutalaisten maahanmuuttoa, mihin juutalaiset vastasivat väkivallalla.

1933-1945: Kansallissosialistisessa Saksassa toteutettiin laajat juutalaisvainot, jotka kärjistyivät kansanmurhaksi. Kuusi miljoonaa juutalaista murhattiin. Maailmansodan jälkeen juutalaisten muuttoliike Israeliin kiihtyi ja juutalaisvaltion perustaminen sai laajan kannatuksen.

1947: YK ehdotti Palestiinan jakoa juutalaisten ja palestiinalaisten kesken. 44 prosenttia menisi palestiinalaisille ja 56 % juutalaisille, jolloin Jerusalemista tulisi kansainvälinen alue. Juutalaisten alue olisi yhtenäinen, kun taas palestiinalaiset saisivat kaksi erillistä aluetta. Palestiinalaiset eivät suostuneet juutalaisia suosivaan jakoon, jota ei lopulta koskaan pantu käytäntöön.

1948: Ison-Britannian miehitys Israelissa päättyi, jolloin Israel julistautui itsenäiseksi.

1948-1949: Heti Israelin itsenäisyysjulistusta seuranneenä päivänä Egypti, Transjordania, Irak, Syyria ja Libanon aloittivat Israelia vastaan sodan, jonka Israel voitti. Israel miehitti laajemman alueen, kuin YK oli sille suunnitellut. Egypti sai haltuunsa Gazan ja Jordania Länsirannan. Jordania sai myös osan Jerusalemista. Puoli miljoonaa palestiinalaista karkotettiin tai pakeni kodeistaan naapurimaihin ja he jäivät vaille kotimaata. Kolmen sukupolven ajan jatkunut konflikti oli alkanut.

4. joulukuuta 2017

Itsenäisyyspäiviä mistä valita

Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan 6.12, koska Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Tarkemmin sanottuna Suomen eduskunta hyväksyi senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen. Päivämäärä sopii hyvin itsenäisyyden juhlistamiseen, vaikka itsenäistyminen ei ollutkaan ihan niin suoraviivainen prosessi. Itsenäisyyspäivä voisi yhtä hyvin olla esimerkiksi 4.1., 15.11., 4.12 tai 31.12.

Bolsevikit kaappasivat vallan Venäjällä marraskuussa 1917, minkä seurauksena 15.11.1917 eduskunta otti korkeimman vallan Suomessa "toistaiseksi" omiin käsiinsä. Päätös toteutti eduskunnan heinäkuussa  hyväksymän - mutta toteuttamatta jääneen - valtalain idean ja teki Suomesta käytännössä itsenäisen.

Senaatti antoi eduskunnalle 4.12.1917 itsenäisyysjulistuksen, jonka eduskunta hyväksyi kaksi päivää myöhemmin äänin 100-88. (Kuuntele se tästä) Itsenäisyydestä eduskunta oli yksimielinen, mutta sosiaalidemokraatit olisivat halunneet neuvotella siitä Venäjän kanssa.

Itsenäisyydellä ei ole paljon merkitystä jos sitä ei kukaan tunnusta. Siispä Senaatin lähetystö lähti Pietariin hakemaan Venäjän tunnustusta. Lähetystö sai tunnustuksen kansankomissaarien neuvostolta 31.12.1917. Venäjän virallinen tunnustus tuli keskuskomitealta 4.1.1918.

Ilman Venäjän antamaa tunnustusta muutkaan maat eivät olisi tunnustaneet Suomen itsenäisyyttä. Tammikuun kuluessa tunnustuksen tulivatkin mm. muista pohjoismaista, Saksasta, Ranskasta, Itävalta-Unkarista ja Turkista. Suomen itsenäisyys tuli näin myös kansainvälisesti tunnustetuksi.

Muitakin päivämääriä voisi varmasti ehdottaa itsenäisyyspäiväksi, mutta 6.12. on lopulta ihan kelpo päivä juhlistaa maamme itsenäisyyttä. Nämä muut päivät voisivat siis olla varaitsenäisyyspäiviä - Jos Tuntematon sotilas jää keskiviikkona katsomatta niin sen voi katsoa jo neljän viikon päästä.

30. marraskuuta 2017

30.11.1939: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen

30.11.1939: Neuvostoliitto aloitti tykkitulen Karjalan kannaksella  kello 6.50 ja käynnisti hyökkäyksen koko itärajan pituudelta. Useita paikkakuntia, kuten Helsinkiä, Turkua ja Viipuria pommitettiin. Helsingissä pommitukset vaativat 91 uhria. Talvisota oli syttynyt.

Talvisotaan johtanut tapahtumaketju käynnistyi 23. elokuuta, kun Saksa ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa suurvallat jakoivat Euroopan. Neuvostoliiton etupiiriin päätyivät Itä-Puola, Baltian maat ja Suomi. Molemmat maat ryhtyivät toteuttamaan sopimusta syksyn kuluessa. Stalinin mielestä Suomen raja oli liian lähellä Leningradia, joten pieni Suomi oli uhka suurelle ja mahtavalle Neuvostoliitolle. Lokakuussa Suomi saikin kutsun Moskovaan neuvotteluihin Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Suomi oli valmis vain pieniin myönnytyksiin, eikä Neuvostoliitto joustanut vaatimuksissaan merkittävästi. Niinpä neuvottelut päättyivät marraskuussa umpikujaan.

Tekosyynä hyökkäykselle Neuvostoliitto käytti ns, Mainilan laukauksia. Neuvostoliitto väitti, että Mainilan rajakylään tulitettiin Suomen puolelta 26. marraskuuta. Väite oli yhtä uskottava, kuin ettei Venäjällä ole mitään tekemistä Ukrainan sodan kanssa. Suomi tietysti kiisti väitteen ja Kansainliitto osoitti kantansa erottamalla Neuvostoliitto sen jäsenyydestä. Mainilan laukausten jälkeen Neuvostoliitto irtisanoi hyökkämättömyyssopimuksen Suomen kanssa ja aloitti talvisodan. Vasta Venäjän federaatio tunnusti Neuvostoliiton olleen laukausten takana.

Talvisodan aikana muualla Euroopassa ei juuri ollut sotatoimia, joten maailman huomio kiinnittyi Suomeen. Koko maailman yllätykseksi Suomi torjui hyökkäyksen ja säilytti itsenäisyytensä. Moskovan rauha päätti sodan 13.3.1940. Raskaassa rauhansopimuksessa Suomi menetti Karjalan kannaksen, kaistaleita itärajasta ja Petsamon Kalastajansaarennon länsiosan. Lisäksi Neuvostoliitto vuokrasi Hangon 30 vuodeksi. Talvisodassa kuoli 27 000 suomalaista ja 200 000 venäläistä. 430 000 ihmistä menetti kotinsa ja joutui evakkoon (Ilkka Enkenberg, Suomi sodassa).
"Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällainen paperi allekirjoittamaan". - presidentti Kyösti Kallio Moskovan rauhasta
Olisiko Neuvostoliiton vaatimuksiin kannattanut suostua? Baltian maat hyväksyivät Neuvostoliiton vaatimuksen ja pikku hiljaa lipuivat osaksi Neuvostoliittoa. Helsingin Sanomien juttu Stalinin vainojen suomalaisuhreista antaa osviittaa siitä, että sitä riskiä ei kannattanut ottaa. Asiat olisivat voineet päättyä huonommin. Paljon huonommin.

Linkkejä: