15. kesäkuuta 2017

Kirje roomalaisajan Egyptistä

Oxyrhynkhoksen kaupungista (nykyisesta El-Bahnasan kylästä) Egyptistä löydettiin 1890-luvulla joukko vanhoja papyruksia, joiden joukossa oli 10-14 vuotiaan Theon-nimisen pojan kirje isälleen 100- tai 200-luvulta. Theon olisi halunnut isänsä mukana Alexandriaan, mitä hän vaatikin kirjeessään. Kirjeen suomennos ei välttämättä anna täydellistä kuvaa sen luonteesta tai sisällöstä, englanninkielinen käännös on vähän erilainen.

Tavallisten ihmisten kirjoittamat kirjeet, päiväkirjat ja muut kirjoitukset ovat mielenkiintoisia välähdyksiä arkielämästä menneinä vuosisatoina. Niistä näkee usein kuinka vähän ihmiset ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa. Theon uhkasi olla syömättä, juomatta tai puhumatta isälleen, jos hänen tahtoaan ei toteuteta. Ihan normaalia menoa vielä tänäkin päivänä, joten siis nykynuoriso on ollut pilalla jo antiikin ajoista asti. Sokratestakin syytettiin nuorison pilaamisesta jo 399 eaa! Toisaalta Theon aloitti ja päätti kirjeensä kohteliaalla tervehdyksellä ja jopa toivotti isälleen terveyttä. Tuollaista kohteliaisuutta harvemmin kuulee - etenkään suuttuneelta lapselta tai nuorelta...

Kirje oli edelleen luettavissa ehkä jopa 1900 vuotta sen kirjoittamisen jälkeen. Nykyisin kirjoitamme suurimman osa viesteistä digitaaliseen muotoon - sähköpostiin tai sosiaaliseen mediaan (tai blogeihin). Ovatko nämä viestit enää luettavissa tulevaisuudessa teknologian kehittyessä? Paitsi että käsin kirjoittaminen parantaa muistia ja oppimista, se jättäisi meistä myös pysyvämmän jäljen tulevaisuuden historiantutkijoille. Ehkei kannatakaan hylätä kynän käyttöä aivan kokonaan.

31. toukokuuta 2017

Jeanne d'Arc

30.5.1431: Vain 19-vuotias Jeanne d'Arc poltettiin roviolla tuomittuna noituudesta ja harhaopista. Jeanne d'Arc uskoi saaneensa Jumalalta käskyn vapauttaa Ranska englantilaisilta. Vuonna 1429 hän johdatti ranskalaiset voittoon Orleansin taistelussa, mutta joutui 1430 englantilaisten vangiksi.

Jeanne d'Arcin tarina on keskiajan Euroopan erikoisimpia. Hän syntyi Ranskan Domremyn kylässä vuonna 1412 kun satavuotinen sota Englannin ja Ranskan välillä oli riehunut lähes 80 vuotta. Vuoden 1415 Azincourtin taistelussa Englanti valtasi koko Pohjois-Ranskan. Pahoin alakynteen jääneet ranskalaiset odottelivat ihmettä.

Se ihme kolkutteli jo ovea. Jeanne koki ensimmäiset näkynsä vain 13-vuotiaana kotinsa puutarhassa. Jeannen mukaan arkkienkeli Mikael ja pyhimykset Katariina Aleksandrialainen ja Margareeta Antiokialainen käskivät häntä vapauttamaan Ranska. Syvästi uskonnollinen tyttö uskoi saaneensa tehtävän Jumalalta ja tarttui toimeen. Jeanne onnistui vakuuttamaan ihmiset tehtävästään ja vuonna 1429 hän pääsi kruununprinssi Kaarle VII:n luo Chinoniin. Jeannen kerrotaan tunnistaneen Kaarlen vaikka hän oli naamioituneena hoviväkensä keskellä.

Kaarle vakuuttui Jeannesta, joka pääsi sotilasosaston mukaan. Jeannella ei toki ollut virallista asemaa armeijassa, vaan hän oli mukana vain hengennnostattajana. Ensimmäisen taistelunsa Jeanne kävi heti Orleansissa keväällä 1429. Ranskalaiset vapauttivat kaupungin englantilaisten piirityksestä. Heinäkuussa koitti Jeannen d'Arcin uran tähtihetki, kun hän johdatti Kaarle VII:n kruunattavaksi Reimsiin.

Tämän jälkeen kuningas käänsi selkänsä Jeannelle, koska pelkäsi jäävänsä hänen varjoon. Kuningas peruutti hyökkäyksen Pariisiin vastoin Jeannen toivetta ja keväällä 1430 Jeanne jäi burgundilaisten vangiksi Compiégnen piirityksen yhteydessä. He möivät tytön englantilaisille. Helmikuussa 1431 englantilaiset aloittivat oikeudenkäynnin Jeannea vastaan syytteinään mieheksi pukeutuminen, noituus ja harhaoppisuus.

Toukokuuhun asti kestäneen oikeudenkäynnin aikana tuomarit yrittivät kaikin tavoin todistaa Jeannen harhaoppisuus, siinä onnistumatta. Jeanne odotti apua kuninkaalta, mutta kun sitä ei kuulunut, hän perui vakaumuksensa. Neljä päivää myöhemmin Jeanne perui peruutuksensa, jolloin hänet tuomittiin kuolemaan. Tuomio pantiin käytäntöön 30. toukokuuta 1431 Rouenin torilla roviolla polttamalla. Jeanne piti kiinni uskostaan ja rukoili viimeiseen hengenvetoonsa asti. Jeannen viimeinen sana oli Jeesus. Erään paikalla olleen sotilaan kerrotaan huudahtaneen "Olemme polttaneet pyhimyksen!".

Jeanne kuoli, mutta hänen henki jäi elämään. Osin Jeannen innoittamina ranskalaiset käänsivät satavuotisen sodan kulun ja valtasivat Pariisin takaisin jo 1436. Kun sota päättyi vuonna 1453, englantilaisille jäi vain Calais. Jeannekin sai kunnianpalautuksen. Vuonna 1455 oikeudenkäynti tutkittiin uudelleen, tuomion perusteet todettiin hatariksi ja Jeanne todettiin syyttömäksi. Edelleen vuonna 1920 paavi julisti Jeannen pyhimykseksi.

26. toukokuuta 2017

Kiinan historiaa: Ming- ja Qing-dynastiat

Viinikannu Qing-dynastian ajalta
Vapriikin näyttelyssä.
Kävin Tampereen Vapriikissa Kielletty kaupunki -näyttelyssä. Kielletty Kaupunki on suuri palatsialue Pekingin keskustassa, joka rakennettiin 1406-1420. Kaupunkiin pääsivät vain Kiinan keisari, virkamiehet, palvelijat, vartijat ja joukko aatelisia, mutta tavallisilla kansalaisilla ei ollut sinne mitään asiaa. Kaupunki pysyi salattuna vallan keskipisteenä keisarivallan romahdukseen asti vuoteen 1912. Mielenkiintoinen näyttely keskittyy Kiellettyyn kaupunkiin ja elämään siellä, mutta tässä tekstissä poraudun siihen, mitä Kiinassa oikeastaan tapahtui tuona aikakautena.

Kun kaupunki rakennettiin, Kiinaa hallitsi Ming-dynastia. Sen perusti entinen buddhalainen munkki Zhu Yuanzhang (Taizu) vuonna 1368 syöksemällä vallasta Kiinaa hallineet mongolit. Pääkaupunki oli aluksi Nanjingissa, mutta se siirrettiin Pekingiin kun Kielletty kaupunki valmistui. Tiede, teknologia ja kulttuuri kukoistivat dynastian aikana. Kiinalaiset tekivät pitkiä purjehdusmatkoja Intian valtamerellä Intiaan ja Afrikan itärannikolle saakka vuosina 1405-1433. Jostakin syystä nämä matkat lopetettiin ja 1500-luvulla eurooppalaiset purjehtivat kauas Kiinan ohi.

Kaikella on kuitenkin aikansa, myös valtakunnilla. Vuonna 1644 mantshut valtasivat Kiinan ja viimeinen Ming-keisari teki itsemurhan. Mantshut perustivat Qing-dynastian ja ylivaltansa osoituksena pakottivat kaikki kiinalaismiehet käyttämään pitkään palmikkoa.

Qing-dynastian aikana eurooppalaisten vaikutus Kiinassa lisääntyi. Jesuiitat alkoivat tehdä lähetystyötä ja portugalilaiset ja britit perustivat kauppa-asemia. Iso-Britannia alkoi tuoda Kiinaan oopiumia, mutta Kiina kielsi sen maahantuonnin. Tämä johti oopiumisotiin (1840-1860), joiden tuloksena Iso-Britannia pakotti Kiinan laillistamaan oopiumi, avaamaan kauppasatamia ja luovuttamaan Hong Kong briteille.

Ulkomainen vaikutus ja yhteiskunnan ongelmat johtivat useisiin kapinoihin 1800-luvulla. Vakavin uhka Qing-dynastialle oli Taiping-kapina (1850-1864). Uskonnollisesti inspiroitu kapina alkoi kun Hong Xiuquan perusti valtion Etelä- ja Kaakkois-Kiinaan. Kapinasta tuli täysimittainen sisällissota, joka vaati yli 20 miljoonaa henkeä. Kapina kukistettiin 1860. Vuonna 1900 salaseura boksarit nousi Pekingissä kapinaan ulkomaalaisvaikutusta vastaan. Eurooppalaisten, amerikkalaisten ja japanilaisten armeija murskasi kapinan ja Kiina pakotettiin maksamaan raskaat korvaukset.

Qing-dynastian kohtaloksi koitui vuonna 1911 Wuhunista alkanut sotilaskapina. Helmikuussa 1912 Kiinan viimeinen keisari, vain kuusivuotias Pu Yi luopui vallastaan. Kiinan tasavalta perustettiin ja yli 2000 vuotta jatkunut keisarivalta päättyi. Kielletty kaupunki menetti merkityksensä hallinnon keskuksena. Nykyisin se on museo ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

7. toukokuuta 2017

Milloin toinen maailmansota alkoi?

Toinen maailmansota Euroopassa päättyi 8.5.1945 Saksan antautumiseen. Aasiassa sota jatkui vielä syksyyn asti, kunnes Japani antautui Yhdysvalloille. Maailmansodan loppumisaika on melko yksiselitteinen, mutta milloin se alkoi? Sodan yleensä katsotaan alkaneen 1.9.1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Vaikka sotaa oli käyty Aasiassa jo ennen tuotakin päivää, eikä koko maailma suistunut yhdessä päivässä täysimittaiseen sotaan. Niinpä sodan alkupäivä voisi yhtä hyvin olla joku toinenkin.

7.7.1937 Japani hyökkäsi Kiinaan. Vaikka sotatila maiden välillä kesti maailmansodan loppuun asti, maailmansodan ei katsota alkaneen tästä päivästä. Sodat Euroopassa ja Aasiassa olivat vielä kaksi erillistä sotaa.

15.3.1939 Saksa miehitti koko Tsekkoslovakian. Saksa ei kohdannut aseellista vastarintaa, eikä tämäkään ole maailmansodan alkupäivä. Mutta tapahtuma osoitti Isolle-Britannialle myönnytyspolitiikan epäonnistuneen. Hitlerin vaatimuksiin oli jatkuvasti myönnytty odottaen ettei hän aloittaisi sotaa. Mutta kuten sanotaan, "jos antaa pirulle pikkusormen...". Nyt Iso-Britannia alkoi valmistautua sotaan.

23.8.1939 Neuvostoliitto ja Saksa solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa jakoivat Euroopan etupiireihinsä. Neuvostoliitto sai Baltian maat, Itä-Puolan ja Suomen. Sota ei vielä alkanut tästä päivästä, vaikka johti siihen sopimuksen osapuolten alettua toteuttamaan sopimusta.

1.9.1939 Saksa hyökkäsi Puolaan. Maailmansodan katsotaan alkaneen tästä päivästä, vaikka sota oli vielä hetken kahden maan välinen.

3.9.1939 Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Sotaa voi jo tässä vaiheessa pitää maailmanlaajuisena, koska mailla oli siirtomaita ympäri maailman ja nekin joutuivat välillisesti sotaan. Toisaalta Ranska ja Iso-Britannia ei aloittaneet laajamittaisia sotatoimia vielä tässä vaiheessa. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17.9. ja Suomeen 30.11. Puola kukistui 27.9, joten Euroopassa oli muuten suhteellisen rauhallista keväseen asti. Huhtikuussa Saksa hyökkäsi Pohjoismaihin ja toukokuussa Länsi-Eurooppaan.

7.12.1941 Japani hyökkäsi Yhdysvaltojen tukikohtaan Pearl Harboriin. Yhdysvallat julisti seuraavana päivänä sodan Japanille, mihin Japanin liittolaiset Saksa ja Italia vastasivat sodanjulistuksilla. Sodat Euroopassa ja Aasiassa yhdistyivät ja sota oli viimeistään nyt maailmanlaajuinen.

Toisaalta maailmansotia voisi pitää yhtenä sotana, jossa oli pitkä välirauha. Ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) rauhassa Saksasta tehtiin yksin syyllinen sotaan ja näi kylvettiin toisen siemen. Samalla tavalla satavuotistakin sotaa vuosina 1337-1453 pidetään yhtenä sotana, vaikka se oikeasti oli usean konfliktin sarja Ranska ja Englannin välillä, ei yksittäinen sota. Maailmansotaa siis yhtä hyvin käytiin vuosina 1914-1945.

Tapahtumien ja aikakausien ajoitukset ovatkin jossakin määrin mielivaltaisia tapoja jäsennellä tapahtunutta. Ne voisi monesti määritellä toisinkin. Lopulta vuosilukuja ja päivämääriä tärkeämpää historiassa on ymmärtää tapahtumien väliset suhteet ja merkitykset. Kun sodille joku alkamisajankohta tarvitaan, niin toinen maailmansota hyvinkin alkoi 1.9.1939.

21. huhtikuuta 2017

21.4.753 eaa. Rooma perustettiin

21.4.753 eaa. Legendan mukaan kaksosveljet Romulus ja Remus perustivat Rooman.

Roomalaisen legendan mukaan Romuluksen ja Remuksen vanhemmat olivat Mars-jumala ja papitar Rhea Silvia. Heidät jätettiin jokeen korissa, joka ajautui koskeikkoon Rooman Palatium-kukkulan juurelle. Sieltä naarassusi löysi lapset ja vei heidät luolaan. Susi imetti heitä siellä kunnes Faustulus-paimen löysi veljekset. Paimen antoi pojat vaimonsa huolehdittaviksi. Kasvettuaan aikuiksi Romulus ja Remus perustivat Rooman. Perustamisen yhteydessä veljeksille tuli kiistaa ja Romulus murhasi veljensä. Romuluksesta tuli Rooman ensimmäinen kuningas.

Tämä tarina ja päivämäärä Rooman perustamisesta on mitä luultavammin myyttiä, sillä Rooman alueella on ollut asutusta jo 1000-luvulta eaa. Romulus ja Remuskaan eivät liene historiallisia henkilöitä. Päivämäärä on peräisin roomalaiselta historiankirjoittajalta Marcus Terentius Varrolta, joka 1. vuosisadalla eaa. kirjasi Rooman historian  vuodesta 753 eaa.

Perimätieto kertoo myös Romuluksen jälkeen kuudesta kuninkaasta, jotka hallitsivat Roomaa vuoteen 509 eaa. asti. Ainakin osa heistä on historiallisia henkilöitä. Viimeinen kuningas oli tyrannina pidetty Lucius Tarquinus Superbus vuosina 534-509 eaa. Hänet syrjäytettiin ja karkotettiin Roomasta, kun hänen poikansa raiskasi ylhäisönaisen, Lucretian. Roomasta tehtiin tasavalta, jossa valta jaettiin kahden vuosittain valittavan konsulin välille. Keisarikunta Roomasta tuli vuonna 27 eaa. kun Gaius Octaviuksesta tuli Rooman ensimmäinen keisari senaatin myöntämällä arvonimellä Augustus (kunnianarvoisa).